Muutoksen ja Uudistumisen Johtaminen

Muutoksen johtamisessa voidaan hahmottaa kolmenlaisia tilanteita

• pakotettu muutos, kuten yrityskauppa tai toiminnan radikaali sopeutus
• systemaattinen muutos, kuten strategia- tai organisaatiorakennemuutos
• syntyvä muutos, joka on seurausta kyvystä jatkuvaa uudistumiseen

Orgaanisaatiot kohtaavat jatkuvasti kaikkia näitä tilanteita elinkaarensa vaiheissa ja kilpailun tai taloustilanteen muuttuessa. Muutosten johtamisessa olemme siirtyneet ongelmakeskeisestä ja uhkakuvia maalailevista malleista ratkaisukeskeisiin, strategiaa ja mahdollisuuksia korostaviin toteutusmalleihin. Näin aikaansaadaan myönteisempi ja innostuneempi ilmapiiri muutoksen läpivientiin tuottaen tehokkuuden ohella myös hyvinvoivan työyhteisön.

Painopiste tulisi kuitenkin siirtyä yhä selkeämmin jatkuvaan uudistumiseen - luovuuden ja innovatiivisuuden johtamiseen.

Menestyminen arvoverkostossa edellyttää kykyä luoda uutta lisäarvoa jatkuvasti asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Innovointi on koko organisaation yhteinen asia ja kehittäminen tapahtuu merkittävästi verkostossa. Innovaatiostrategian laatimisen lähtökohtana on organisaation strategia, jossa innovatiivisuudella on selkeä rooli, esimerkiksi yritys haluaa kehittyä ”toimittajaroolista valittujen asiakkaiden innovaatiokumppaniksi”.

Kehittämisohjelma alkaa innovaatiotoiminnan auditoinnilla ja innovaatioarvioinnilla, joka voidaan toteuttaa kätevästi on-line kyselynä. Innovaatiotoimintaa analysoidaan nykyisyyden, lähitulevaisuuden ja tulevaisuuden näkövikkelistä. Määriteltävässä innovaatiostrategiassa täsmennetään tavoiteltava innovaatiotaso, mittarit, keinot, priorisoidaan kohdealueet ja analysoidaan mahdolliset riskit.

Lisätietoja innovaatiojohtamisesta saat Pentti Sydänmaanlakalta ja Susanna Rahkamolta ja muutoksen johtamisesta Mauno Tirkkoselta ja Elina Välimaalta.